sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Jälkeä

Niin vaan on poikkeuksellinen vuosi sillä lunta ei ole vuodenvaihteen lähestyessä. Tämän kunniaksi kävin tekemässä koirille jäljen vähän haasteellisemmalle alustalle. Kaapo on näiden suhteen jo konkari, mutta Fanni oli ekakertalainen ja hyvinhän koira asetetun tehtävän suoritti. Näitä me aina välillä tehdään, saa koirien nenät haasteita :)

Ohessa lyhyt klippi Fannin tyylinäytteestä:



Kuva alustasta:




sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Joulukuun kuulumisia

Onpa ollut pimeää ja kuraista, lumikin oli maassa vain hetken. Hallikausi on käynnissä mikä meillä tarkoittaa pikkujuttujen harjoittelua olkkarissa ja kotipihassa. Oikea hallikausi käynnistyy helmikuussa ja siihenhän on enää vain reilu kuukausi.

Kaapon morsmaikku Pirre jäi sitten kuitenkin tyhjäksi, harmillista. Seuraavasta juoksuista keväällä on sitten uusi yritys ja toivotaan että Liinuskan ensimmäinen pentue näkee silloin päivänvalon.

Fanni kävi hammasoperaatiossa, sillä oli legot ottaneet osumaa rämäpäisyydestä johtuen. Ihmekö tuo, sillä ovat, portit ja häkit on Fannille vain hidasteita. Sairasloma tuntui kestävän ikuisuuden, sillä Fanni olisi omasta mielestään voinut kyllä puuhata vaikka mitä tikit suussa. Maltettiin kuitenkin parannella kunnolla ja nyt on kaikki kunnossa.

Treeniporukan pikkujoulut vietettiin notkuvien herkkupöytien ääressä ja olipa kiva nähdä kaikkia puolentoista kuukauden jälkeen. Ohjelmanumerona oli notkuva pöytä herkkuja, pakettien avausta ja pitkään puhuttu pillukka-drinkin kumoaminen Mian toimesta IPO-rotumestaruuden  ja MM-kisapaikan kunniaksi.

Intouduinpa leipomaan sinne teemaan sopivan kakunkin. Nyt joulun odotukseen!


Silmät söisi, vatsa vetäisi vaan ei heikot jalat mua enää kantaisi

Maalimies työssään

The Kakku - IPOilua ja pillukka - mun luovuuden multihuipentuma

Nam!

lauantai 23. marraskuuta 2013

Kaapolle FH2 ja kauden summausta

Pitkä ja vaiherikas kausi on nyt takana. Enää yksi koetoimitsijan pesti hakukokeessa ja sitten se tauko todellakin alkaa. No, ehkä koirille pitää parit jäljet vielä tehdä.

Maskun FH-koe:
Edellisen kokeen jälkeen ehdittiin treenata todella vähän, taisi tulla vain 5 jälkeä. Muutin treenisysteemiä (jatkuva ~85-tason jäljet kun ei enää motivoineet itseä) omien johtopäätösten pohjalta ja toiveikkaina kurvailtiin Maskuun.

Keli oli mukava +5 astetta ja tuulta oli jonkin verran. Alusta oli suht lyhyttä rehua/heinää ja oli lyhin meidän koealustoistamme. Tuomarina toimi Outi Hermiö.

Kaapo lähti paalulta todella hyvin, häntä liehuen. Se ilmaisi erinomaisesti pitkähkön suoran esineen. Eka kulma oli piikki, ja siinä koira teki pienen tarkistuksen. Toisen suoran esineen se ilmaisi myös hyvin ja ajoi lähes täydellistä jälkeä. Toinen suora oli myös pitkähkö ja sen loppupäässä oli ensimmäinen harha. Kaapo oli sen merkannut, itse en huomannut mitään. Piikissä oli jälleen pientä tarkistelua, mutta Kaapo pääsi pian rytmiin ja ylitti toisen harhan nostamalla päätään selkeästi. Tähän saakka kaikki taisi olla korkeaa erittäin hyvää ja erinomaista.

Kolmas suora oli piiitkä ja siinä oli kaksi esinettä. Tämä suora oli myös vastatuulisuora. Piikki ja harha sai varmaan hieman pakettia leviämään. Kaapo ajoi suoraa tarkasti ja syvällä nenällä, mutta välillä vilkuili hieman taakseen, suoran lopussa vauhti myös hieman hiipui ja liinatuntumaa oli vaikea pitää yllä. Tästä suorasta taidettiin saada hyvä. Kolmas kulma vaati taas pienet tarkistukset.

Neljäs suora meni poikkisarkaan ja siinä oli noin metrin levyinen "vana" erilaista alustaa, jälki meni viistosti vanan yli. Kaapo jäljesti hyvin ja vanan yli mentiin pienellä tarkistuksella. Neljäs kulma sujui jälleen pienellä tarkistuksella.

Sitten se alkoi, viidettä suoraa koira taas puksutti itsevarman oloisesti, reagoi nopeasti esineeseen mutta meinasi jatkaa samantien. Tässä kohtaa puolitahattomasti pidätin koiraa ja se meni takaisin maahan. Esine löytyi koiran vatsan alta ja esinettä etsiessä Kaapo nousi istumaan. Puuttelliseksihan se meni. Seuraavaksi vuorossa oli kaari ja sinne lähtöä Kaapo tarkisteli melkein koiranmitan päässä jäljestä. Pari pyörähdystä ja liina kiertyi takajalan ympäri. Kaapo ajoi kaarta hyvin vaikka sai "pakotetta" liinan vuoksi. Tämä ilmeisesti häiritsi sen verran, että se meni hieman esineen yli, kääntyi, merkkasi sen ja jatkoi matkaa. Itse laskin sen varaan että poistan kaaren esineellä liinan jalasta. Näin en päässyt tekemään ja seuraavaksi odotin, että lähdettäessä kaarelta suoralle saan liinan pois. Näinkään ei käynyt. Meni vähän omatkin laskut sekaisin ja luulin olevani jo viimeiselä suoralla - siinä se Kaapo sitten kinkkasi ja jäljesti tosi hyvin liinasta piittaamatta. Tultiin viimeiseen kulmaan ja olin jo lopullisesti laskuissa sekaisin. Päätin, että kun se kulman jälkeen on mennyt pari liinan mittaa, pyydän tuomarilta luvan korjata liina. Kävin sen sitten korjaamassa ja Kaapo lähti hirvittävällä draivilla ja hetken päästä teki vielä superhyvän ilmaisun. Loppu hyvin kaikki hyvin.

Matkalla kuuntelemaan arvostelua totesin mielessäni, että esineisiin kaatui ykköstulos. Oman arvion mukaan saataisiin 86-87p ja 86 sieltä sitten napsahti. Olen erittäin tyytyväinen Kaapon suoritukseen vaikkei ykköstulokseen ylletykään. Kulmat olivat tämän kauden parhaat, samoin vire. Treenit jatkukoot ja ensi vuonna sitten tulta päin.

Kaapon kausi:
Jos vähän ynnäilee kautta, niin kyllähän se meni yli odotusten
- 3 FH2:sta pistein 86, 90, 86
- 3 EK3:sta, kaikki kakkostuloksilla
- FH-rotumestaruus
- EK-rotumestaruus
- EK-piirinmestaruuspronssi
- todennäköisesti osallistumisoikeus 2014 SM:iin EK:ssa (jos vaatimukset ovat samat kuin edellisinä vuosina)
- mahdollisesti paikka 2014 hovawarttien IPO FH MM:iin
- FI MVA

Siinä sitä on melkoinen lista yhdelle "kärpästenhaistelija"-hoffille.

Alkukausi meni loukkantumisien vuoksi penkin alle ja treenaus jäi todella vähäiseksi. Onneksi Pian kanssa päästiin tekemään hyvää EK-treeniä Pian SM-valmistautumisien ohessa, siinäpä varmaan syy EK:n onnistumisiin.

Ensi vuonna tulemme kilpailemaan todella vähän. Kaikki suunnitelmat ovat kokeiden suhteen vielä avoinna. Treenattavat asiat sen sijaan on piirtyneet jo tarkasti mieleen.



Fannin kausi:
Fannin kanssa treenattiin suojelua tasaisesti kaksi kertaa viikossa koko kausi. Päälle vielä jäljet, tottis ja piilonkiertojen harjoittelu. Aika paljon kertyi tunteja. Paljon myös opin uuden ja kokeeneen treeniporukan matkassa.

BH tehtiin, se meni yllättävän hyvin. Jos oikein oltaisiin treenattu, IPO-ura olisi saatu korkattua, mutta valitsin sitten kuitenkin hitaamman tien. Kaksi kisakoiraa vaatii veronsa ohjaajaltakin.

Fannin kanssa löydettiin hyvä yhteinen sävel ja sen kanssa on ilo tehdä ihan mitä vaan. Opin paljon koirasta; miten sitä kannattaa palkata ja miten siltä vaaditaan ja mihin se pystyy. Edelleen se on mielestäni juuri sellainen koira jota harrastuskaveriksi etsin.

Olen tyytyväinen Fanniin myös pellolla, ehkä olisin voinut viedä sitä pidemmällekin, mutta toisaalta tässä ei ole mihinkään kiire. Koetta ajatellen sillä on kuitenkin elementit kasassa.

Ensi vuonna sitten toivottavati ipoillaan!


Loppusanat:

Kausi oli pitkä, rankka ja opettavainen. Väsymyksellä ei välillä ollut rajaa. Niin vain sitkeästi treenasin. Loppukaudesta vasta luulen löytäneeni reseptin Kaapon jäljestyksen muutaman pisteen viilaukseen ja se palautti omaa motivaatiota FH-jälkeen. Kaapo jäi jonkin verran paitsioon treenaamisessa, mutta luultavasti sen kisamäärillä pieni treenien määrä on ollut vain hyväksi. Fannin piti olla kakkoskoira vielä kauden 2013, mutta koska treenit kulki hyvin, niin silloin pitää mennä eteenpäin. Kaapon loukkaantuminen vei myös oman teränsä ja vähän vääränlaista treeniäkin ehdittiin tehdä.

Toisaalta kaikki oli mielettömän upeaa. Paljon hauskaa treenaamista, aurinkoisia kelejä, tulosjuhlaa, kovaa pohdintaa ja treenikavereiden menestyksen huumaa joka oli mukaansatempaavaa. Upeita elämyksiä ja leirejä niin kouluttajan kuin koulutettavan roolissakin.

Tähän en olisi päässyt ellen omistaisi kahta niin ihanaa koiraa. Ja ympärilläni on parhaat mahdolliset tukijoukot, treenikaverit, apparit, sparraajat, eteenpäinpotkijat, jäljentekijät, palautteenantajat, koirien kasvattajat, järjenpuhujat, koirienhoitajat ja muut mahdolliset tukiverkostot. Mikäpä siinä sitten on lähtiessä treenaamaan :)

Toivotaan, että koirat pysyvät terveinä ja että ensi kaudesta tulee paljon hyviä fiiliksiä!

maanantai 4. marraskuuta 2013

Kaapon morsmaikku Pirre astutettu

H-hetket ovat olleet käsillä, ja koiratreffejä on järjestetty onnistunein tuloksin eli takana on onnistunut astutus ja Kaapon jälkeläiset ovat nyt toivottavasti saavuttaneet ensimmäisen vaiheen!

Kennel Liinuskan eli Mannisen Hanna kysyi kesällä Kaapoa jalostukseen kennelin ensimmäiselle pentueelle. Luvan annoin, sillä Pirre on mukavan toimelias ja avoin blondi-narttu.

Oikealta nimeltä Pirre on Steinroller Pirre-Lina ja olen tuntenut niin Pirren kuin Hansukin useamman vuoden, enimmäkseen harrastusten kautta. Olen varsin tykästynyt Pirren ulkonäköön sekä luonteeseen ja harrastusominaisuuksiin. Pirren repertuaariin kuuluu jäljestys niin pellolla kuin metsässäkin sekä tokoilu (tällä hetkellä AVO-luokasa).

Pirrelläkin on ollut erinomainen vuosi, sillä plakkariin tuli JK1 ykköstuloksella. Lisäksi Pirre sai kuluvana kesänä ensimmäisen sertinsä, tietenkin hoffien erkkarista Tervakoskelta.

Nyt jäädään innolla odottamaan ultraa, joka on marraskuun loppupuolella ja pidetään peukalot pystyssä, että Pirre on tullut tiineeksi!

Lisää yhdistelmstä Liinuskan sivulta






Fanni ja Turkka

Fannin kaksoisolento on sittenkin olemassa! Velipuolensa Turkka, virallisesti Mecberger MacGyver. Fannilla ja Turkalla on sama isä, poliisikoira Horkka Oulusta.

Ei riitä, että Fanni ja Turkka ovat kovin samannäköisiä, vaan ne ovat myös kovin samanoloisia luonteeltaan. Ystävällisiä ja avoimia ja koulutuksen suhteen tuntuisi olevan aika paljon samoja vahvuuksia ja myös niitä haasteita.

On ollut varsin mukavaa tutustua Turoon, pellolla, puruissa ja tottiksessa.

Koitetaan saada vielä vähän parempi kuva, jossa näkyisi paremmin kuinka saman tyyppisä sisarpuolet ovat.


tiistai 15. lokakuuta 2013

Kaapolle FH:ssa ensimmäinen 1-tulos

Lauantaina 15.10 kävimme Sastamalassa kokeessa.

Keli oli hyvä ja alustat sekä mukavaa 20cm rehua että kultivoitua peltoa.

Jälki lähti rehulta, jossa oli myös kaari ja eka esine. Nämä menivät hyvin. Seuraavaksi tuli alustanvaihto ja tässäkään ei tempo muuttunut. Harha sujui hyvin, en huomannut koiran tarkastaneen edes sitä. Seuraava piikki tuotti sen verran ongelmia, että Kaapo tarkasteli n puolen koiran mitan ennen kuin valitsi suunnan. Seuraava suora, siellä ollut harha ja piikki oli ok ja samoin sitäkin seuraava suora ja piikki. Eli meillä oli tässä kaaviossa kolme piikkiä kultivoidulla alustalla. Näiden jälkeen tuli ojanylitys ja alustanvaihto takaisin rehulle, tässä ei ollut mitään ongelmaa. Rehulla kulmat olivat kultivoitua paremmat. Harmiksemme toiseksi viimeisen esineen Kaapo merkkasi muttei ilmaissut. Viimeinen esine oli ok. Tosin esineilmaisut olisi saaneet olla kauttaaltaan nopeammat.

Pisteitä kertyi tasan 90. Tämä on ensimmäinen ykköstuloksemme FH2-luokasta.

Hyvä Kaapo ja onnea 6-vuotiaalle mussukalle!


Kaapolle on mahdollisesti tulossa jälkeläisiä loppuvuodelle. Liinuskan kennelin Steiroller Pirre-Linalle odotetaan juoksuja alkaviksi hetkellä minä hyvänsä.

Liinuskan sivut: https://sites.google.com/site/kennelliinuskan/

torstai 10. lokakuuta 2013

Fannille BH

Fannia saakin jatkossa tituleerata BH:n kera. Eli vihdoin uskaltauduttiin osallistumaan käyttäytymiskokeeseen. Tuomarina oli Antti Konttinen ja paikkana Hyvinkää.

Oltiin viimeisessä parissa ja viimenen suorittaja. Saatiin hyvä ja ehjä tottis ja Fanni työskenteli omalla koulutustasollaan. Viilattavaa riittää, mutta onneksi tässä on talvi aikaa. Kaupunkiosuus sujui myös mallikkaasti. Ei ole Fannin käyttäytymisessä mitään huomautettavaa.

Taitava tyttö on Fanni!

Videonpätkä tottiksesta:


maanantai 30. syyskuuta 2013

Kaapolle hoffien EK-mestaruus!

Niin vain kävi, että Kaapo metsästi itselleen viikon sisään jo toisen hovawarttien lajimestaruuden etsintäkokeesta!

Lauantaina 28.9 oli Siilinjärvellä hovawarttien PK-mestaruudet ja olin ilmoittanut Kaapon siellä etsintäkokeeseen. Matkaan lähdettiin Hansun ja Kaapon kera ja reissu oli varsin onnistunut kaikin puolin.

Kokeet alkoivat tottelevaisuudella. Se olikin varsin synkkä, tasan 70p eli päästiin sentään maastoon. Liikevirheitä ei tullut, pari lisäkäskyä ja esteen kierto. Ongelmana oli täysin kadoksissa ollut vire ja paineistunut koira. Ei ollut Kaapo laisinkaan oma itsensä. Tässä sitä korjaamista riittääkin.

Maastot alkoivat esineruudulla ja sieltä nousi kaksi esinettä ja tuloksena 22p. Toinen takakulma jäi kunnolla tarkistamatta ja siellähän se kolmas esine olisi ollut.

Seuraavaksi oli tarkkuusruutu ja aikaa esineen löytöön meni noin 1,5min. Jouduin tekemään toisen lähetyksen josta karisi neljä pistettä, tulokseksi 16p.

Pudotetun esineen rata meni poikittain mukavassa rinteessä. Alku lähti alamäkeen ja väliin osui risukkoa sekä polun ja metsäkoneen urien ylityksiä. Tämä sujui oikein mallikkaasti, saatiin täydet 20p.

Jäljelle Kaapo lähti vähän paineistuneena ja otti takajäljen. Itse jäljestys sujui hyvin. Kaikki kepit nousivat ja saldona 56p. Maasto oli mukavaa kangasmaastoa.

Viimeisempänä oli haku ja se olikin sitten erikoisessa paikassa eli alueena oli isohko suppa. Hakurata alkoi supan reunalta ja keskilinja kulki halki supan. Kaapolla oli vähän ongelmia hahmottaa aluetta ja eka pisto oli huono. Korjasin ja tämän jälkeen pisto oli ok ja ensimmäinen maalimieskin nousi. Siinpä sitten roikuin näytölle 50m ylämäkeen :) Seuraavaksi lähetin toiselle puolelle etukulmaan ja täältä tuli valeilmaisu. Kolmannen piston Kaapo piti myös osin rullaa suussa, mutten noteerannut tätä. Neljäs pisto tuotti löydön ja taas koitin parhaani mukaan pinkoa ylämäkeen näytölle.

Koulutustunnus tuli kakkostuloksella. Ja samalla myös EK-mestaruus. Nyt onkin juhlan paikka, sillä kahden lajin mestaruus on paljon enemmän kuin mitä osasin kuvitellakaan. Onnittelut myös muille lajimestareille sekä Jannelle&Rockylle rotumestaruudesta.

Kaiken lisäksi meillä olisi tulokset kasassa ensi vuoden SM:iin, mikäli sääntö pysyy samana ja SM:t ylipäätään pidetään. Osallistumispäätös jäänee pitkälle ensi kesään ja riippuu kokonaan millaista treeniä ja virettä saan Kaapolle luotua.

Kaiken kaikkiaan aika huikea kausi tähän saakka!

Kuva: Jaana Pajala


sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Kaapolle hoffien FH-mestaruus

Pekka Töpöhännän erästä piirrettyä lainaten "Ja Kaapo on voittanut kultaa".

Maskussa järjestettiin hoffien FH-mestaruuskoe 21.9. ja sinnehän me sitten suunnattiin. Kesän treenit on menneet vähän niin ja näin, todella onnistuneet treenikerrat on yhden käden sormissa laskettavissa. Kokeeseen kuitenkin päästiin ja kisavalmistautumiseen jäi aikaa kolmisen viikkoa.

Koepäivän sää oli erinomainen ja aiemmin viikolla oli satanutkin. Alustat olivat kyllä tasalaatuisimmat missä ollaan oltu ja todella hyväkuntoiset, reilut 10cm rehupellot. Upeat puiteet on Maskussa FH:lle. Tuomarina toimi Vesa Kuosmanen, jonka tiesin jo etukäteen tiukaksi tuomariksi ja tokihan arvostelu mestaruuskokeessa pitää ollakin tiukkaa.

Saimme jäljen numero 3. Itse jäljelle oli reilu 5min siirtymä ja hetki ehdittiin vielä ennen ilmottautumista vetää henkeäkin.

Kaapo otti paalun erittäin varmasti tarkistaen ja niin lähdettiin matkaan. Oltiin ajettu pari liinanmittaa, niin isohko hanhilauma lensi ylitsemme metelin kera, hyvin otti Kaapo häiriöt. Ekalla suoralla oli ehti alussa myös mönkkärin jälkiä jälkeä seuraten ja jonkin verran Kaapo tarkasteli, mutta selvitti suoran hyvin ja hyvillä mielin jatkettiin eteenpäin.

Olisikohan ollut niin, että neljä ensimmäistä suoraa olivat erittäin hyviä, kaari taisi mennä hyväksi. Tokavika suora, olikohan se ollut erittäin hyvä, viimeinen suora hyvä?

Jäljen kaksi suurinta virhettä oli Kaapon oikaistessa viimeisellä piikillä pari metriä ja lisäkäsky toiseksi viimeisellä esineellä. Luulin tuota esinettä viimeiseksi, ja lähes riemuiten kävin sen poimimassa ja Kaapokin luuli jo jäljen loppuneen. Mutta matkaa pitikin vielä jatkaa... Annoin vähän liian nopeasti "jälki"-käskyn ja Kaapolla ei edes viiksikarva värähtänyt. Toisella käskyllä lähti ja jatkoi toki mallikkaasti loppuun. Toisen harhan Kaapo tarkisti ehkä päänmitan verran, toisesta ei ole mitään mielikuvaa...

Muut pienemmät virheet oli parissa kulmassa tarkistelut, taisi poiketa koiranmitan verran jäljeltä ja pari kertaa vilkaisi minua tukea hakien.

Esineilmaisut olivat erittäin hyviä, yksi oli vino. Ilmaisut olisi saaneet olla kauttaaltaan myös hieman nopeampia.

Hyvää suorituksessa oli tasaisen varma tempo, koko jälki mentiin syvällä nenällä ja edes vastatuulisuoralla ei ollut kuonon nosteluja. Pari poikkittaista pientä tarkistusta ja vire pysyi myös hyvällä tasolla läpi jäljen.

Onnistuin myös omassa ohjauksessa hyvin, paitsi se tokavika esine. Sain esineillä sopivasti kehuttua ja vahvistettua koiraa ja muutenkin maltoin kerrankin jarrutella, joka on Kaapolle hyväksi.

Tämä kisajälki oli ehjin ja paras suorituksemme FH-kokeessa. Olen erittäin tyytyväinen vielä kun tällä suorituksella irtosi rotumestaruus :)

Pisteitä kaikkiaan 86 eli vahva kakkostulos. Toivottavasti ykköstuloksiakin jossain vaiheessa tulee, ainakin uskon tämän olevan mahdollista.

Kisajärjestelyt olivat erinomaiset ja tuloksia tuli kolmelle koiralle kuudesta. Illalla oli vielä juhlaillalliset mukavassa seurassa jälkipulinoiden merkeissä. Toivottavasti tästä tulee perinne.

Saatiin nyt vuodeksi kirjahyllyymme aivan mielettömän valtava ja hieno hopeinen pokaali, joka on Tallivahdin kennelin kiertopalkinto FH-rotumestarille. Nyt jatketaan treeniä, jotta saataisiin pitää tuo komistus toinenkin vuosi. Haaste on siis heitetty muille FH-hoffeille ;)

Kaapo on hyvänenäinen ja teknisesti erittäin taitava jälkikoira. Henkisen puolen työstämistä jatketaan vielä. Väkisinkin tulee välillä mieleen, että aloitettiinko kisaura FH-puolella sittenkin hieman liian nuorena?

Päivän kruunasi Pirjon ja Aidan hopea. Poika ja äiti veivät kirkkaimmat mitalit tällä kertaa.

Monia jälkiä on Pirjon kanssa pellolla ajettu Kaapon pentuajoista lähtien. Ja vielä enemmän on varmasti pohdittu, miten saadaan käsissä olevat ongelmat ratkottua. Meillä on ihan loistotiimi :)
















perjantai 30. elokuuta 2013

Kaapolle EK3

Elokuun lopulla oli Helsingin ja Uudenmaan piirinmestikset, päästiin osallistumaan etsintäkokeeseen. Jälleen luvattoman vähän treeniä alla, mutta ihan hyvin mielin lähdettiin koepaikalle.

Koe alkoi maasto-osuudella, ensimmäisenä oli jälki. Kaapo lähti mukavasti janalle, mutta pongasi jäljen jo reilun 10m päästä ja oikaisi jäljelle. Eka keppikin tuli jo 40m päässä, Kaapo ei sitä kunnolla ilmaissut, mutta onneksi osasin sen eleistä lukea asian laidan. Jälki oli mielenkiintoinen hakkuuaukeella ja korkeiden sanaisten ja risukkojen valtaama alue. Välillä en nähnyt edes koko koiraa sieltä saniaisten seasta. Myös polku ja tie mahtui jäljelle. Viimeinen keppi jäi, mutta muuten jälki oli hyvä suhteessa treenin määrään. Pisteitä 45.

Seuraavaksi oli pudotettu esine. Tällekin matkalle mahtui polunylitykset, pieni kumpare ja taisi olla puunrunkokin. Kaapo laiskotteli seuraamisessa ja jätätti välillä. Se lähti kuitenkin määrätietoisesti esineelle. Aikaa kului ja lopulta koira singahti oikeaa reittiä pitkin hanska suussa. Kyselin tuomarilta ajankulusta, niin Kaapohan oli juossut esineen ohi radan päähän ja poikennut sieltä tielle. Oli kuitenkin pongannut hanskaan hajun tieltä ja toi sittensen oikein perille. Persoonallisista kuvioista lähti 5p eli pudotetusta15p.

Esineruutua odoteltiin hetki, lieneekö tallaukseen mennyt enemmän aikaa sillä ruudun keskellä oli lähes ruudun kokoinen hiekkamonttu. Tulta päin vaan ja koira erikoisen ruutuun. Ekalla pistolla Kaapo kävi vähän ruudun ulkopuolella, seuraavilla kahdella pistolla nousi esineet. Viimeinen esine taisi nousta alle neljän minuutin. Aka hyvä, Kaapon paras esineruutu koskaan :) pisteitä 29.

Pikkuesine oli myös hyvä, Kaapo löysi 10-senttisen noin 20 sekunnissa

Haku oli sikäli mielenkiintoinen, että Kaapon pistot oli 50m syviä ja myös yhtä pitkiä... Ekalla pistolla nousi ukko, ilmaisu oli hyvä. Toinen olit tyhjä etukulmaan ja kolmannella pistolla Kaapo otti rullan ja lähdettiin näytölle. Luultavasti Kaapo ei tarkentanut tarpeeksi maalimiestä ennen rullanottoa, koska jäi näytöllä typertyneenä seisomaan 1,5m päähän maalimiehestä (joka oli niin hyvin piilossa etten nähnyt). Siinä kohtaa tuumasin, että nyt tulee kiire. Vauhdilla keskilinjalle, eteneminen ja lähetys samalle puolelle. Kaapo meni samaan paikkaan ja ilmaisi sallitun ajan puitteissa. Huh huh, hiki tuli ja pisteitä 57.

Tottiksessa saatiin surkein vuoro kolmen parissa, eka odotettiin, sitten oli paikallaolo ja sitten itse tottis. Sen näköistä se sitten olikin. Liikevirheitä ei tullut, muutama lisäkäsky ja hypyissä oli jotain outoa. Pisteitä 76. Positiivista on, että Kaapo tekin hyvän liikkeestä istumisen.

Kolme meitä oli kisaamassa ja me saatiin PM-pronssia kakkostuloksella. Hävittiin ihan tosi hienoille koirakoille, molemmat tekivät upean kokonaisuuden. Olen suht tyytyväinen :)










tiistai 6. elokuuta 2013

Kuulumisia

Kaapon muotovalionarvo eli FI MVA on nyt vahvistettu ja saatu kansiin ja kirjoihin. Nyt onkin hyvä keskittyä syksyn koeputkeen, olettaen toki että kevään kaltaisia terveysjuttuja ei osu matkan varrelle.

Kaapoa on kysytty myös jalostukseen Steinroller Pirre-Linalle. Jalostustiedustelu on parhaillaan jalostustoimikunnan käsittelyssä ja juoksuja odotellaan syyskuulle.

Hyviä treenejä on saatu aikaiseksi, sillä ollaan treenattu tiiviisti Pian ja Martin SM-koe -kaverina ja on näin ollen tehty hyvinkin vaihtelevia treenejä. Kiva lähteä kokeeseen katsomaan, onko etsintäkokeen eri osa-alueita saatu vahvistettua. Kaapon seuraava koe on elokuun loppupuolella Uudenmaan piirinmestiksissä.

Fannin kanssa on käyty tiiviisti puruissa. Ohessa on treenattu peltoa, piilonkiertoja ja tottista. Ihan alkaa työstä käymään koiraharrastus...

Fanni on edennyt puruissa oikein mukavasti ja vaikuttaa edelleen hyvältä aihiolta. Fanni tekee jo suht kivaa hallintaa, haukkua puksuttaa piilolla ja paot ja hypytkin sujuu. Fannille opetetaan nyt enempi tekniikkaa ja hallintaa. Hiljaa hyvä tulee, tässäkin lajissa. Yksi iPadilla otettu huononlaatuinen kuvakin on olemassa:





Tottiksessa valmistaudutaan hiljalleen BH-kokeeseen. Viilattavaa riittää pitkäksi listaksi saakka, mutta perusjutut alkaa olla jo kunnossa. Valmista tulee sitten ajan ja iän myötä. Videosta voi koittaa katsoa tämän hetken tasoa, ei nyt oikein tekniikat antaneet myöten parempilaatuiselle materiaalille.







sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Kaapo FH-kokeessa

Sunnuntaina 21.7. käytiin Mäntsälässä FH-kokeessa. Ja käymiseksi se tosiaan jäikin. Tuloksena huikeat 10p eli homma loppui vähän ekan kulman jälkeen. Ohjaajana oli tällä kertaa Pirjo ja en usko sillä olleen niin suurta vaikutusta Kaapon jäljestämiseen kuin Fannin juoksuilla ja tärppipäivillä. Pirjo on muutaman treenien ajan ohjannut Kaapoa ja treeneissä ohjaajavaihdos ei näkynyt millään lailla.

Koetta edeltävällä viikolla Kaapo piti lähes 4 päivää paastoa, ei koiralle edes ruoka maittanut vaikka Fanni on ollut hoidossa ja poissa kotoa. Hieman on hormonit sekoittanut pojan pään. Taisi olla virhe viedä koiraa kokeeseen moisessa mielentilassa, mutta niin tuli tehtyä ja lopputulos on sen mukainen.

Kaapo lähti paalulta ihan hyvin, mutta reilun liinanmitanjälkeen alkoi nostelemaan päätään ja taisi katsella minua pellon laidalla. Suoritui kuitenkin ihan hyvin ekasta kulmasta ja lähti kaarelle, mutta sitten tuli tenkkapoot ja hommat loppui siihen. Aikansa Kaapo jäljellä katseli ja seisokeli ja lopulta jälki keskeytettiin. Sikäli harmi, koska pelto oli lähes ihanteellinen ja kelikin kohdallaan eli lähtökohdat tulokselle oli hyvät.

Nyt vaan sitten lisää treenausta ja koitetaan saada toinenkin koepaikka ja katsotaan sitten millä mallilla koira on.

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Fanni ja Kaapo Hyvinkään näyttelyssä

Jonkin sortin aivonyrjähdys tapahtui, kun ilmoitin molemmat koirat Hyvinkään näyttelyyn 13-14.7. Varmaankin fiksuna ajattelin, että kun olen siellä talkoilemassa seuran nimissä niin ohessa voi koiratkin esiintyä.

Eihän siinä mitään, lauantaina oli kehään asteli Kaapo saaden seuraavan arvostelun:
Powerful and strong male. Correct head and expression. Should move stronger front, loose in elbows. Correct rear angulation. Correct side movement. Correct coat feature and pigmentation. Lovely presented.

Tällä saldoksi tuli KÄY ERI1 SA PU2. Sertiä olisi taasen pukannut.
Tuomarina oli Butkiene Jurate Kroatiasta.

Sunnuntaina meinasin jo perua kokonaan Fannin esittämisen. Eihän me oltu edes harjoiteltu mitään esiintymistä kuin kerran leirillä.

Kehään kuitenkin mentiin ja Fannihan käyttäytyi oikein mukavasti ja oli oikein hyvin edukseen. Arvosteluun kirjoitettiin seuraavaa:
Nise head with good pigmentationa, strong neck. Prefer stronger upperline. Correct body. Good angulation. Nice temperament.

NUO ERI2 ja tähän oli reilusti yli odotusten :)
Tuomarina oli Salijevic Zorica Ruotsista.

Ehdittiin vähän treenatakin, Fanni teki jo toistamiseen oikein mallikkaat piilonkierrot neljällä piilolla. Kaapon kanssa puolestaan peltojälkeiltiin ja lähdettiin vielä Pian kanssa tekemään EK-treeniä. Taisi homma lähteä vähän lapasesta, kun tehtiin haasteelliset osa-alueet. Kyllä sai turkkikoirien aivonystyrät hierontaa, mutta hyvin ne selvittivät annetut tehtävät.

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Kaapolle kolmas serti

Kävimme Kaapon kanssa tänään Laukaan ryhmänäyttelyssä, tuomarina toimi Jari Laakso

Arvostelu oli seuraavanlainen:
5.5v kookas, voimakas tasapainoisesti rakentunut uros, jolla erinomainen raajaluusto. Riittävän täyteläinen etuosa. Hyvä rungon tilavuus. Tasapainoiset kulmaukset. Erinomainen pään linja. Hyvä täyteläinen kuono-osa. Kaunis otsapenger. Erinomainen suupigmentti. Tasapainoiset liikkeet.

Loppuun tuomari totesi vielä "tässä koirassa on kaikki", jäin hölmistyneenä odottamaan jatkoa (joka kuulema meni näin: ja se saa kaiken"), mutta seuraavaksi huomasinkin jo piteleväni kädessä serti-ruusuketta.

Näillä sanoilla Kaapo oli ROP PU1 SA SERT

Tämä oli Kaapon kolmas serti, aiemmat ovat Tervakosken päänäyttelystä ja Porvoon näyttelystä. Kaapo on nyt siis vahvistusta vaille Suomen muotovalio. Komea poika!

Jäimme vielä ryhmäkehään, jossa tuomarina oli Hans Lehtinen. Päästiin seitsemän parhaan joukkoon, mutta ei sijoituttu.

Kiitokset Siukulle henkisestä tuesta. Hyvä olla mukana joku, joka kuskaa tumpeloa esittäjää oikeaan paikkaan ja huolehtii, että kaikki näyttelyjutskat sujuu.

Melkoinen ja upea lomaviikko on takana ja monta "en koskaan" asiaa on muurettu:
- en ole koskaan kisannut 3-luokassa kansallisissa
- koirani ei koskaan ole ollut ROP
- en oli koskaan omistanut muotovaliota (no, odotellaan vielä se vahvistus)
- en ole koskaan ollut RYP-kehässä

Heinäkuussa on vielä pari näyttelyä, mutta muutoin jatketaan pk-lajien treenausta. Tavoitteena olisi osallistua PM-kisoihin elokuussa.

Pirjolle kiitos ihkusta koirasta, nyt voinee jo todeta että Kaapeli sopii näyttöön ja käyttöön ;)

Kaapolle EK3 29.6

Saatiinpa vihdoin kisakausi starttaamaan. Alkukauden jokainen koeosallistuminen jouduttiin perumaan, kun Kaapo mm. juoksi jalkansa hakutreeneissä kaatuneeseen puuhun. On sitä nyt taas kuvattu ja tutkittu, onneksi ilmeisesti selvittiin venähdyksellä tai vastaavalla ja lopulta myös lihasjumeilla. Nyt koira alkaa vihdoin olla oma itsensä :)

Mutta itse kisakertomukseen, matkasimme Hämeenkyröön etsintäkokeeseen lauantaina ilman sen kummempia odotuksia, sillä treeniä on ollut todella vähän. Tuomarina kokeessa oli Juha Kurtti. Keli oli mukava pilvinen, noin 20 astetta. Välillä vähän ripotteli vettäkin.

Koe alkoi jälkiosuudella. Kaapo merkkasi janan alkupisteen ja itse vähän sähläsin lähetyksessä, joten Kaapo etsi jälkeä jalkojeni juuresta. Sain sen sitten kuitenkin lähtemään ja jälkikin nousi. Alkuun Kaapo jäljesti hektisesti ja luultavasti eka keppi jäi tämän vuoksi ilmaisematta. Loput kolme löytyi ja Kaapo ilmaisi ne hyvin ja ajoi jälkeä varmasti.

Seuraavaksi oli haku. Keskilinjana oli tie, vasen puoli laski kohtuullisen jyrkästi alamäkeen tiheään männikköön ja oikea puoli taas nousi lievään ylämäkeen mukavaan kangasmetsään. Lähetin Kaapon ja tokihan se kaarsi liian aikaisin ja lähti etenemään. Kaapo oli tässä kohtaa vielä jotenkuten hallinnassa ja sain sen takaisin. Uusi pisto ja hieno se olikin kunnes Kaapo sai hajun ja juoksi noin 60m hakemaan rullan. Itse en tätä nähnyt ja huutelin koiraa aikani ja olin lopulta hiljaa koska arvasin sen olleen hajulla. Rulla tulikin vauhduilla ja melkoinen spurtti tuli liinan perässä näytölle ylämäkeen. Sitten vaan takaisin alkuun ja koira vasempaan etukulmaan. Pisto jäi jälleen lyhyeksi, komensin koiran takaisin ja lähetin uudelleen. Nyt tuli kulmakin tarkastettua, mutta jälleen Kaapo pongasi ukon ja vauhdilla uudelleen näytölle. Aikaa taisi kulua 5min hakuosuuteen (maksimiaika on 8 min). Ilmaisuista saatiin täydet ja työskentelystä otettiin kaksi pistettä kun koira ei ollut tarpeeksi hallinnassa.

Pudotettu esine sujui hyvin, tosin Kaapo juoksi vähän laiskasti laukaten esineelle. Paluuvauhti oli hyvä. Myös seuraamisosuudessa se pari kertaa hieman jätätti. Olin seuraamiseen kuitenkin tyytyväinen, sillä vaihdoin käskysanan juuri ennen koetta, kun seuraaminen on ollut vähän huonoa.

Tarkkuusruutu sujui hyvin. Esineenä oli pieni prikka. Toisella lähetyksellä Kaapo ilmaisi esineen. Aikaa kului ruudussa kaikkiaan 30s (maksimiaika on 3min).

Esineruudussa kaksi esinettä nousi nopeasti. Kolmas jäi löytymättä enimmäkseen oman toiminnan vuoksi, kun jäin pistottamaan koiraa väärään kulmaan ja en enää ehtinyt ottaa toista kulmaa, jossa lopulta päättelin kolmannen esineen olevan. Aika loppui tässä kesken. Kaapo työskentli mukavasti ruudussa.

Tottis oli päivän murheenkryyni. Liikevirheitä ei tullut, mutta jouduin antamaan lisäkäskyjä. Kaapo otti vähän painetta paikallaolleesta malinoissista, joka kääntyi meitä kohti ja olin itsekin jossain kohtaa varma, että se nousee ja ampaisee luokse. Onneksi koira kuitenkin pysyi paikallaan. Saatiin kuitenkin tottis suoritettua. Kaapo oli haluton hyppämään, mutta suoritti esteet, joten päättelin sen olevan jumissa ja fyssarilla tämä asia vahvistui. Itse asiassa, viime vuonna kauden eka tottis oli myös Kaapolle vaikea ja vietti parani loppukautta kohden. Katsotaan miten tottis seuraavassa kokeessa sitten sujuu.

Osa-alueiden pisteet:
Jälki 44
Haku 68
Pudotettu 17
Tarkkuus 18
Esineet 21
Tottis 80

Lopputulemana EK3 2-tulos pistein 248.

Olen tyytyväinen suoritukseen muilta osin paitsi tottikseen. Nyt vaan treeniä lisää ja uutta matoa koukkuun!



tiistai 14. toukokuuta 2013

Fannin ja Kaapon kuulumisia

Treenikausi on käynnistynyt todella nihkeästi, johtunee kesän viivästymisestä. Kahden koiran treenaaminen ei myöskään ole aivan helppoa. Toista pitäisi valmistella kokeisiin ja toiselle tehdä peruskoulutusta, on tässä vaan puuhaa.

Peltokausi avattiin Inkoossa. Fannin osalta aletaan keskittymään kulmiin ja tyhjiin. Toistaiseksi Fanni vaikuttaa hyvänenäiseltä koiralta ja on motivoitunut jäljestäjä. Se on jäljellä mukavan aktviivinen, eli jos joutuu tekemään tarkistuksen se reagoi tosi nopeasti palatakseen takaisin jäljelle. Nenä pysyy hyvin maassa ja työskentely on suht keskittynyttä suhteessa vähäiseen treenimäärään.

Kaapon päänmenoksi kehitetään pellolle nyt vireen ylläpitoon keskittyviä harjoituksia. Tavoitteita tälle kaudelle ei pellolle oikein ole, mutta eiköhän me johonkin peltokokeeseen kuitenkin osallistuta.

Maastolajeista on treenailtu harvakseltaan kaikkia etsintäkokeen osa-alueita. Koekausi käynnistyy toukokuun lopussa. Vielä pitäisi tottiksessa saada koira kuosiin ja muutama häiriötreeni alle, niin voisi vähän toiveikkaammin lähteä kokeeseen. Tälle kaudelle ei olla otettu yhtään voittajan paikallaoloa, tämä pitänee vielä varmistaa ennen koetta.

Fannin kanssa on tehty tottista aktiivisesti ja pikku-Justiinalla alkaa olla perusasiat hallussa. BH-kokeeseen on vielä matkaa, mutta perusteet kaikkiin liikkeisiin (voittajaan saakka) on rakennettu. Puruissa kulutetaan kaksi iltaa viikossa ja siellä Fanni on edennyt ihan mukavasti.

Fannin treenivideo maaliskuun alusta:
http://youtu.be/guKMEqhigPs

Pari kuvaa treeneistä (kuvat: Jaana Pajala):