sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Kaapo FH2

...valoa koirakolle joka sumussa vaeltaa... Eli toisin sanoen toinen kisamme FH2-luokassa oli hyvinkin sumuinen päivä. Lämmintä noin 8 astetta ja tuulta ei juurikaan. Alusta oli sellaista vähän yli nilkkapituista heinää, osin apilaa ja pellolla oli jonkin verran ajo-uria. Tuomarina oli Pentti Rapila ja harjoitustuomarina Outi Hermiö.

Kaapo tuntui heti aamusta olevan hyvässä vireessä ja koirien tarkistuksessa se alkoi jo osoittaa kilpailumieltä. Saimme jäljen numero 4.

Arvostelussa saimme kehuja koiran erinomaisesta maavainuisesta ja itsenäisestä työskentelystä. Jokainen suora ja kulma taisi olla joko erittäin hyvää tai erinomaista.

Paalulta lähtö sujui hyvin ja koko eka suora, jossa oli myös yksi esine. Kaarelle lähdössä oli pieni tarkistus ja kaaren esine meni hylätyksi: koira ilmaisi sen seisten, mutta lähti liikkeelle ennen kuin ehdin esineen maasta nostaa. Seuraava kulma oli erinomainen ja pian tulikin harhan ylitys. Tätä en tainnut edes huomata. Seuraava kulma oli taas erinomainen ja alkavalla suoralla Kaapo otti pientä häiriötä vieressä olevan maatalon pihan hajuista. Tässä kohtaa meni myös toinen harha ja koira oli jonkin verran paineisen oloinen. Kaapo ei kuitenkaan reagoinut kummemmin harhaan ja jatkoi seuraavaan kulmaan joka sujui taas hyvin. Jatkoimme pitkän suoran ajamista ja koira alkoi vähän noustakin. En ole varma, mutta suoralle taisi jäädä yksi esine ja yhden Kaapo taisi ilmaista. Ensimmäinen piikki sujui pienellä, alle koiranmitan tarkistuksella, mutta suoralle jäi esine. Seuraava piikki sujui taas hyvin, ehkä jopa edellistä hieman paremmin. Viimeinen kulma ja suora olivat erinomaisia ja Kaapo ilmaisi viimeisen esineen.

Tuloksena tänään koulutustunnus FH2 pistein 81. Esineitä koira ilmaisi kolme ja loppuihin se reagoi selkeästi, muttei ilmaissut. Menetimme esineisiin 12 pistettä eli jälkityöskentelystä ei montaakaan pistettä otettu.

Olen tyytväinen Kaapon vireeseen ja tietenkin sen upean tarkkaan jäljestystekniikkaan. Parin viime viikon aikana olemme harjoitelleet lähinnä harhoja, sillä jostain syystä Kaapo alkoi reagoimaan niihin. Näin esineet, jotka olivat viime vuoden haaste jäivät pienemmälle huomiolle ja se näkyi kokeessa.

Peltojälki on kyllä herkkä laji, muuta ei voi sanoa ja suoritukseen vaikuttaa varmasti jo pitkä treenikausi ja vasta ollut hakukoe. Koiran työskentelymotivaatiosta kertoo paljon se, että viimeiset kaksi kuukautta treenimäärät on olleet melkoisia ja lepopäivät on kahden käden sormin laskettavissa. Silti Kaapo on aina valmis uusiin koitoksiin.

Olen erittäin tyytväinen tulokseen ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Viilattavaahan aina riittää ja sekös ohjaajalle sopii...

Ja kaiken kaikkiaanhan meillä on ollut aivan upea lokakuu - vain kaksi viikkoa sitten suoritimme HK1:sen ja heti perään täysin erilaisessa lajissa FH2:n.

Kiitos Pirjolle Kaapeli-Pentusesta ja kaikesta tsemppauksesta! Ja isot kiitokset peltokamuille Maaritille, Kaisalle ja Ellulle (ja monelle monelle muulle). Ilman teitä olisi jäänyt kaikki kuuluisat viimeistelyjen viimeistelyt tekemättä... Tietenkin haluan kiittää myös jälkikoutseja Rainea, Achimia ja Esaa. Näyttää siltä, että joudun leipomaan aika ison kakun, mutta tässä kohtaa se on enemmänkin kunnia!

Paalulta lähtö. Kuva: Pirjo

Arvostelua kuuntelemassa. Kuva: Pirjo













Jälkialusta





























Artulle tekemäni blingbling-jälkipaalu taisi olla enne!

torstai 13. lokakuuta 2011

Kaksi lajia ja kaksi sertiä - ikää neljä vuotta

Onneksi olkoon 4-vuotiaalle Kaapolle sisaruksineen!

Vuoteen on mahtunut monenmoista hauskaa päivää. Kaapo on aikuistunut hurjasti ja sen myötä parantunut kuin viini vanhetessaan. Keväällä käyty luonnetestikin kertoo koiran olevan hyvä ja vahva, pisteitä kertyi kaikkiaan 223. Myös Kaapon sisarukset pärjäsivät erinomaisen hyvin testissä. Tarkemmat osa-alueet on löytyvät: http://kaaponploki.blogspot.com/2011/06/gee-katras-luonnetestissa.html

Koekäyntejä on kertynyt tälle kaudelle kaksi syntymäpäivään mennessä. FH2-kokeesta emme tulosta saaneet, mutta sen sijaan kisaura korkattiin uudella lajivaltauksella - haulla ja siellä HK1 tuli ensiyrittämällä. Katsotaan vielä, mitä kokeita ja mahdollisesti tuloksia loppukausi tuo tullessaan.

Kävimme myös yhdessä toko-kokeessa, ja pisteet jäivät harmittavasti puoli pistettä ykköstuloksesta.

Kaapo osoitti myös olevansa lähes tuulennopea, sillä se pokkasi voiton hovawarttien koulutusleirillä leikkimielisessä toto-juoksussa :)

Näyttelykehiä ei juurikaan ehditty kiertää, ainastaan Tervakosken kehä tuli tutuksi arvosanalla ERI ja Helssingissä arvosanalla ERI3. Jospa ensi vuonna koitettaisiin sitten saada se viimeinen puuttuva serti.

Vaikka Kaapo onkin aikuistunut, ei pilke silmäkulmassa ole kadonnut. Kaapo on edelleen varsin toimelias ja on innokkaasti mukana kodin askareissa. Kun kotona asetutaan television ääreen, ei Kaapoakaan juuri huomaa sillä se osaa erinomaisesti rauhoittumisen taidon. Kävimme kesän aikana useammalla leirillä ja voin kyllä sanoa, ettei juuri helpompaa koiraa reissukaveriksi voi saada.

Onnea Kaapo-Kaapeli, taitaa olla nyt herkkujen vuoro!

lauantai 8. lokakuuta 2011

HK1 Lumen Gapo

Aika monta tuntia olemme Kaapon kanssa viettäneet hakumetsässä. Nyt työ alkaa kantaa hedelmää, kun vihdoin uskaltauduin ilmoittautumaan hakukokeeseen.

Päivän kulku:
Työsarka alkoi esine-etsinnällä. Sitä ollaan harjoiteltu aika vähän ja päätin, että tärkeintä on tehdä suoritus reippaalla mielellä. Näin sitten kävikin, Kaapo tiesi täsmälleen mitä on tekemässä ja alokasluokassa vaadittavan yhden esineen löytymiseen kului ehkä puolitoista minuuttia. Tein yhden lähetyksen ruutuun ja koska Kaapo työskenteli siellä intensiivisesti ja hyvälla draivilla, annoin sen työskennellä kunnes löysi esineen. Luovutus oli hyvä ja saimme näin esineruudusta täydet 30p. En pystynyt taktikoimaan yhtään ruudussa, sillä tuuli oli olematon, siispä ainokainen lähetys tapahtui täysin sattumanvaraisesti ruudun toisesta reunasta.

Henkilöetsinnän osalta en ollut osaamistasosta ollenkaan varma. Toki työskentely on ollut hyvää, mutta viime aikoina olemme joutuneet hiomaan rullailmaisua umpipiiloilta ja siksi odotukset eivät olleet kovin korkealla. Umpipiiloilmaisujen vuoksi mm. tyhjien pistojen ja hallinnan harjoittelu on ollut hyvin vähäistä, joten senkin vuoksi olin kokeessa vähän kuin harjoittelemassa.
Muutamat ekat pistot olivat erinomaisia ja löytökin tuli heti ensimmäisellä lähetyksellä. Ilmaisu oli erinomainen. Sitten sallinkin Kaapolta yhden huonon piston, joka ei ollut syvä ja Kaapo työskenteli voimakkaasti eteenpäin. En voinut edetä keskilinjalla edetä, sillä lyhyen piston vuoksi aluetta oli jäänyt tarkastamatta. En myöskään alkanut huutamaan Kaapoa takaisin suht kaukaa; ajattelin sen olevan hajulla ja toisaalta ajattelin, vähäisen hallinnan treenaamisen vuoksi se ei välttämättä tulisi kutsusta. Kiintorullakin irtosi ja sen kiinnittämiseen meni aikaa. Tämä pisto todennäköisesti koitui kohtaloksemme, sillä aikaa tuhlaantui yli kaksi minuuttia.
Seuraava pisto oli toiselle puolelle keskilinjaa ja tuli löytö. Edelleen jouduin työstämään huonon piston aluetta ja kaunis tyhjä pistohan siitä tuli. Lopulta olimme lähes alueen takalinjalla ja valmistauduin viimeiseen lähetykseen - samalla tuomari sanoikin, että aikaa on jäljellä 5 sekuntia. Lähetin koiran ja se ehti edetä noin 10-15m ja aika loppui. Otin koiran hallintaan ja maalimies tuli piilosta esiin suoraan lähetyslinjaltani n 40m päässä. Kolmas löytö oli siis sekunneista kiinni.
Saldona oli kaksi löytöä ja 135 pistettä. Työskentely oli mielestäni ihan hyvää ja Kaapo lähti pistoille innokkaasti ja oli motivoitunut työskentelemään. Ilmaisut olivat myös hyvällä mallilla. Hallintaa pitänee vielä vähän harjoitella...

Viimeisenä oli tottelevaisuus. Ennen koetta olen työstänyt noudon virettä sekä rauhallista paikallaoloa. Tottis sujui hyvin, ainoa liikevirhe oli liikkeestä istumisessa jossa Kaapo jäi seisomaan. Tasamaanouto oli myös hieman lattea, mutta muutoin kaikki sujui ihan mallikkaasti ja suht tarkasti. Parastaan Kaapo näytti A-estenoudossa sekä eteenmenossa. Ja se paikallaolo oli kuulemaa erinomainen... Mutta kyllä meillä vielä viilattavaakin on. Tottiksen pisteet tänään 89.

Kaiken kaikkiaan Kaapon tekeminen koko päivän osalta oli hyvää ja motivoitunutta ja hyvin mun pikku pentunen jaksoi koko setin :) Hyvä koira!

HK1 tuli kakkostuloksella kokonaispistein 254. Olimme luokkamme kolmansia.

Kiitokset Tuukk:in hakuryhmäläisille, etenkin Kirsille viime hetken viilauksista umpipiilojen kanssa. Kiitokset kuuluvat myös Piian hakuryhmälle Hyvinkäälle niin ikään viime hetken viilauksista. Ja Achimille + K9ersin poppoolle tottiksesta. Myös kasvattaja-Pirjolle iso kiitos iki-ihanasta koirasta, joka  on aina valmis toimintaan :)

Ehkä me tästä vielä eteenpäin jatkamme!

Parit J-P:n ottamat fotot tottiksesta: